Tommy Wirénin luennolla

Onkin tässä jo jonkin aikaa pitänyt kirjoitella Tommy Wirénin luennosta. Tommy kävi Turussa syksyllä ja kun kerrankin oli mahdollisuus päästä kuuntelemaan kokenutta kouluttajaa ihan livenä, niin pakkohan sinne oli päästä. Wirénistä minulla oli etukäteen hyvä kuva, tykkäsin Hienosti hihnassa -sarjasta. Erityisesti Tommyn purnausosio lopussa oli aina täyttä asiaa. :)

Luento ei tuottanut pettymystä vaan oli mielenkiintoinen alusta loppuun.  Paljon tuli hyviä pointteja ja ajattelemisen aihetta. Koin monta hykerryttävää "Niin juuri! " "Näin on!" ja "Näin-minäkin-sen-olen-ajatellut-mutta-en-ole-osannut-pukea-sanoiksi!" -hetkeä.  Se on aina riemastuttavaa.

Kanat opettajina

Wirén kertoi olevansa lähtöisin perheestä jossa koirien kanssa on aina harrastettu. Aikoinaan Tommy kilpaili pk-lajeissa ja käytti ns. perinteisiä koulutusmenetelmiä. Jossain vaiheessa Wirén alkoi kuitenkin kyseenalaistamaan vanhoja oppeja, ja huomasi uuden koulutustavan toimivammaksi. Mielenkiintoista olikin kuulla että viettiominaisuuksiltaan huonoimmaksi arvioidulla rotweilerilla saavutettiin myöhemmin parhaimmat koetulokset. Nykyään Tommy käyttää operanttia ehdollistamista joka on rauhallinen, koira- ja ihmisystävällinen tapa kouluttaa, lisäksi se perustuu tieteellisiin tutkimuksiin. Koulutuksessa keskitytään itse käytökseen, eläintä ei esimerkiksi ohjata houkuttelemalla.  Periaatteiden opettelu vie kuitenkin aikaa ja mikä työläintä, niitä pitää myös käytännössä harjoitella! Operantin ehdollistamisen periaatteet sekoittuvat huonosti perinteisiin koulutusmenetelmiin.Tämä koulutusmenetelmä ei ole nopea, seksikäs eikä näyttävä, vaan se vaatiin tarkkuutta ja kärsivällisyyttä, ja voi viedä myös aikaa. ("Niin juuri!")

Tommyn kursseilla koulutustekniikkaa opetellaan koirien sijasta kanojen avulla. Kanat ovat hyviä opettajia jotka käytännössä näyttävät mikä on faktaa, ja mikä on vain mielipide. Kouluttamaan oppii vain kokeilemalla käytännössä, ja kanat ovat eriomaisia opettajia.
Kanat oppivat nopeammin kuin koirat, ja erityisen tärkeää on se, että kanoista meillä ihmisillä ei ole minkäälaisia ennakko-odotuksia. Koirista monilla on voimakkaita mielipiteitä ja odotusarvoja. Kukaan ei esimerkiksi oleta kanan osaavan automaattisesti noutoa (vrt. vaikkapa noutaja), eikä ihmiselle yleensä tule mieleen osoittaa kanalle johtajuutta. Ja mitäpä mahtaisi tapahtua, tottelisiko kana jos sille oikein kunnolla näytettäisiin sen oikea paikka? :D

Hyvä vai huono käytös?
 

Tommy on auttanut monen huonosti käyttäytyvän koiran kouluttamisessa, mutta mikä sitten on hyvää käytöstä ja mikä huonoa käyttäytymistä? - Se on vain käyttäytymistä! Eläimen käytös muodostuu perimän ja opitun yhteisvaikutuksesta, ja eläin tekee sitä mikä on sille kannattavinta. Ihminen arvottaa käyttäytymisen huonoksi tai hyväksi, koiralle se on aina se ja sama, vain käytös. Ongelmakäytös on Wirénin sanoin tavallista käyttäytymistä joka ilmenee väärässä tilanteessa. ("Aivan niin!) Monesti käytös on tahattomasti vahvistunut ja seurausta aiemmin opitusta. Paljon riippuu siitä mihin aikaan käytös esiintyy tai keneen suunnattuna. Kun koira murisee ja haukkuu uhkaavasti vieraallesi, se on huonoa käytöstä....paitsi jos se tapahtuu yöllä...ja kun ulko-ovella hiippailee joku... ja kun se on vieläpä tuntematon mies. Silloin se on hyvää käytöstä, eikö?

Eläimelle tilanne on kuitenkin sama, se reagoi uhkaavaan tilanteeseen. Monesti ihmisen ongelmiksi kokemat tilanteet eivät ole eläimelle yksiselitteisiä, vaan oikein käyttäytyäkseen koiran pitäisi tuntea ihmisten käyttäytymissäännöt, tietää onko pyhä vai arki, onko vieras tuttu vai tuntematon jne. "Ongelmakäytös" on vain käytöstä joka koiralta tulee luontaisesti, sillä eihän se tiedä parempaakaan tapaa. Eläimelle tulisi kouluttaa korvaava tapa reagoida, sillä muuten se turvautuu luontaiseen tapaansa toimia.

 Wirénin esittämä tärkeä pointti oli, että eläimen käytöstä ei saa ottaa henkilökohtaisesti! (N-m-s-o-a-m-e-o-p-s!). Koira on eläimenä toki nokkela ja monimuotoinen, mutta ei silti ole lähelläkään ihmistä. Lemmikille annettava nimi pahentaa asiaa, sillä se tekee lemmikistä persoonan jonka käytöstä myös tulkitaan ihmismäiseksi. Eläimet kuitenkin käyttäytyvät omista tarkoitusperistään nähden järkevästi. ("Aivan niin!") Ihmiset suhtautuvat kuitenkin tunneperäisesti, ja luontokappaleen käytös otetaan henkilökohtaisesti, joskus jopa henkilökohtaisena loukkauksena. (Näin on, murrr!)

Koiran käyttäytyminen on kymmeniätuhansia vuosia vanhaa perua, joten pikakonstit eivät toimi sen muuttamisessa. On kuitenkin mahdollista kouluttaa tilalle uusi toimintamalli, jotain josta koira kokee hyötyvänsä.
 
Johtajuusongelmat

Johtajuusongelmasta puhuttaessa Wirénin mukaan ajatellaan asiaa ihmisen näkökulmasta. Tällöin vastuu käyttäytymisestä siirretään eläimelle, ja syitä haetaan ulkoisista tekijöistä tai koirasta itsestään. Usein myös unohdetaan että käytös on vuorovaikutteista ja se mitä koira saa tehdä, se vahvistuu. Johtajuusajatus on saanut alkunsa vanhoista susitutkimuksista joita nykyisin on kritisoitu. Wirén suositteli tutustumaan susitutkimusta tehneen Dave Mechin tutkimuksiin.

Koirat eivät pidä meitä toisina koirina, mutta voivat kilpailla kanssamme asioista jotka kokevat tärkeiksi. Eläimillä ei ole kanssamme samaa arvomaailmaa, ne eivät ole eettisiä, vaan opportunisteja jotka ajavat omaa etuaan. Koira ei tee asioita miellyttääkseen ihmistä, vai oletteko nähneet koiraa joka vaikkapa huonosti menneen suorituksen jälkeen tuumisi "Oho, menipä se huonosti, älä anna vielä palkkaa, haluan tehdä tämä paremmin!". Pikemminkin koiran ajatusmalli on "Ota ja juokse!".
  
Keep it simple, stupid!

Kouluttamisessa tulisi tarkkailla käytöstä, ei yrittää ajatella kuin eläin. Kyse on siitä mitä koira tekee, ei siitä mitä ajattelet sen tekevän. Kouluttajan ei tarvitse pohtia miksi koira käyttäytyy kuten käyttäytyy, vaan käyttää silmiään ja katsoa mitä koira tekee. On parempi pitää koulutus "palikkamallina", tyyliin jotain on tai ei ole. (Tämä on hyvä/tämä ei ole hyvä, tästä saat palkan/tästä et saa palkkaa). Vasta kun tiedät mitä haluat ja mitä et halua, voit lähteä vahvistamaan toivottua käytöstä. Kouluttajan on ensin muodostettava itselleen selkeä ja konkreettinen mielikuva käytöksestä jota toivoo. Se ei voi olla mitään abstraktia kuten "rauhallisuus", vaan selkeä käytös josta voisi ottaa vaikkapa valokuvan. Aluksi tulisi siis miettiä miltä toivottu käytös näyttää. Tommy kertoi että asiakkailla on yleensä pitkä lista siitä mitä eivät halua koiransa tekevän, mutta tärkeintä olisi konkretisoida se toiminto jota halutaan koiran tekevän. Tämä on yllättävän monelle vaikeaa!

Esimerkiksi:

En halua:  Että koira hyppii vasten
Haluan: Että koira ei hypi/ käyttäytyy kauniisti
Miltä se näyttää:  Koira seisoo etutassut maassa

Nyt kun kuva toivotusta käytöksestä on konkreettinen, voidaan alkaa vahvistamaan toivottua käytöstä, eli sitä että koira pitää etutassut maassa esimerkiksi vieraiden saapuessa.
Koska koira monesti hyppii vasten saadakseen huomiota, voidaan toivottua käytöstä vahvistaa huomioimalla koira vain kun sen etutassut ovat maassa. Kaikki palkka, kuten huomio tai ruoka tulisi myös suunnata sinne missä koiran toivotaan olevan, eli alas, vaikkapa maahan etutassujen väliin.


Hyväksi kouluttajaksi

Tehokas koulutus saadaan aikaiseksi kun ihminen muuttaa omaa käytöstään. Kyse on siitä kuinka paljon itse on valmis muuttaamaan omaa käytöstään. Ja mikäli haluat oppia, on siirryttävä pois omalta mukavuusalueelta. Joskus se voi tarkoittaa vaikkapa sitä että on valmis kyseenalaistamaan omat käsityksensä ja oman osaamisensa. ("Näin on!")

Ongelmakäytöksen ilmetessä tulisi ensimmäiseksi tarkistaa koiran terveys. Mikäli ongelmat eivät aiheudu esimerkiksi koiran kivuliaisuudesta voidaan niitä työstää koulutuksen keinoin. Tommyn ohjeet ongelmien korjaukseen tiivistettyinä olivat:

- Älä keskity ongelmaan. Kouluta tilalle jotain käyttökelpoista.
- Määrittele tarkasti käytös jota haluat koiran tekevän.
- Harjoittele korvaavaa käytöstä. Paranna tottelevaisuustasoa, käytä palkkioita taitavasti ja opeta yksi tai   kaksi erittäin vahvaa ja sujuvaa käytöstä.
- Luo onnistumisen edellytykset itsellesi, tee vaikkapa sitten liian helppo harjoitus.
- Älä ikinä lopeta palkitsemista vaan vaadi enemmän päivä päivältä.


Luennon jälkeen Tommy lähti kohti uusia haasteita, nimittäin kouluttamaan jääkarhua! Paljon muutakin kiinnostavaa sisältyi Tommyn luentoon, katsotaan nyt jaksanko tiivistää nekin joskus tänne. Luennossa minua erityisesti ilahdutti se, että miltei vainoharhaisuutta hipovan johtajuusselityksen sijaan käännettiin katse oikeaan suuntaan, eli ihmiseen. Koira toimii luontaisesti joka tilanteessa, ja meidän hihnan jatkeiden tehtävä on sitten opetella miten kerromme selkeästi, ystävällisesti ja ymmärrettävästi mitä haluamme.

Ja vielä kun tämän kaiken osaisi, malttaisi ja muistaisi arjessakin!